Nykyään olen kolmikymppinen kahden lapsen äiti. Ensimmäisen lapsen synnyttyä huomasin, että lapsena koetut asiat alkoivat nostaa päätään. Huomasin, että tunteiden näyttäminen on edelleen haastavaa ja itken usein piilossa. On helpompi nauraa ja hymyillä muiden seurassa, kuin olla surullinen tai vihainen. Suojelen itseni sillä, etten päästä ketään lähelle. Minulla on kova suojakuori. On helpompi pärjätä, kun ei tarvitse tunteilla. LUE LISÄÄ about Minun tarinani: Lasinen lapsuus voi kulkea rinnalla vielä aikuisenakin
