Tietoisku: Nuorten päihteidenkäyttö ja asenteet

Kuvassa rytistetty tölkki asfaltilla.

Varjomaailma ja Nuortenlinkki teettivät syksyllä 2018 kyselyn, jossa selvitettiin nuorten omaa päihteidenkäyttöä sekä täysi-ikäistymisen vaikutusta päihteisiin liittyviin valintoihin. Tavoitteena oli kerätä tietoa muun muassa siitä, miten vanhempien asenteet ja huolenpito mahdollisesti vaikuttavat nuorten omiin päihdekokeiluihin. Selvitimme myös nuorten uskoa tulevaisuuteen ja kokemuksia yksinäisyydestä.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus ja siihen vastasi 404 iältään 16–20-vuotiasta nuorta. Päihteistä tarkasteltiin erikseen alkoholia ja kannabista. Tähän kirjoitukseen on kerätty tärkeimpiä nostoja kyselyn tuloksista.

Kannabis ja alkoholi kulkevat usein rinnakkain

Vaikka nuorten alkoholinkäyttö on tilastojen mukaan vähentynyt 2000-luvulla, on päihteidenkäyttö edelleen yleistä. Kyselyyn vastanneista nuorista yli 70 % ilmoitti käyttävänsä alkoholia. Kannabista oli vähintäänkin kokeillut 15 % kaikista vastaajista.

Alkoholinkäyttö myös yleistyy täysi-ikäistyneillä nuorilla. 16–17-vuotiaista vastaajista 53 % kertoi käyttävänsä alkoholia. Sen sijaan 18–20-vuotiailla vastaava luku oli jo 83 %. 

Mediasta on viime vuosina saanut lukea ennustuksia siitä, että kannabis syrjäyttäisi alkoholin nuorten ykköspäihteenä. Kyselyn perusteella alkoholia ja kannabista käytetään kuitenkin rinnakkain: kannabista käyttävät nuoret useimmiten myös juovat alkoholia, mutta ei toisinpäin.

Nuorten päihteidenkäyttö näyttää kyselyn perusteella olevan yhteydessä siihen, että vanhemmat sallivat alle 18-vuotiaiden alkoholinkäytön. Eli, jos vanhemman mielestä juominen alaikäisenä on ok, niin nuori myös todennäköisemmin käyttää päihteitä.

Mitä syitä nuoret antavat juomiselle tai siitä kieltäytymiselle?

Alkoholi on osa nuorten yhdessäoloa. Yli puolet päihteitä käyttävistä nuorista vastasi, että humalassa olo kavereiden kanssa on hauskaa: täysin tai lähes samaa mieltä väitteen kanssa oli 54 % vastaajista. Viidennes nuorista vastasi käyttävänsä päihteitä uskaltaakseen puhua vieraille ihmisille. Yli puolet nuorista kuitenkin kertoi, ettei tarvitse alkoholia tuomaan rohkeutta sosiaalisiin tilanteisiin.  

Nuorista 47 % kertoi, että halu elää terveellisesti vähentää kiinnostusta käyttää alkoholia. Myös päihteitä käyttävät nuoret valitsivat tämän vastausvaihtoehdon, vaikka halu elää terveellisesti korostuikin päihteettömien nuorten vastauksissa. Halu terveelliseen elämään ei siis tarkoita automaattisesti päihteettömyyttä. 

Haittojen kokeminen omien vanhempien juomisesta on yleistä

Kyselyyn vastanneista nuorista 29 % kertoi kokeneensa haittoja vanhempiensa alkoholinkäytöstä. Haittoja oli kokenut usein 7 % nuorista. Erityisesti vanhempien juomisesta haittoja kokeneet halusivat vanhempien kyselevän enemmän heidän kuulumisiaan (31 % vs. 18 %). Jopa täysi-ikäisistä haittoja kokeneista nuorista viidennes toivoi tätä. Haittoja kokeneet nuoret suhtautuivat tulevaisuuteen hieman pessimistisemmin, mutta valtaosa heistäkin suhtautui tulevaan toiveikkaasti. 

Täysi-ikäistyminen luo paineita ja yksinäisyys on monelle tuttu tunne

Kyselyn perusteella täysi-ikäistyminen luo nuorille paineita, vaikka nuorten uskoa tulevaisuuteen voi yhä pitää melko vahvana. Kaikista vastaajista 63 % uskoi täysi-ikäistymisen tarkoittavan velvollisuuksien lisääntymistä. Vastaajista 35 % oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että täysi-ikäistyminen lisää ahdistusta. Toisaalta täysi-ikäistymisen koettiin lisäävän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään. Täysi-ikäiset kertoivat alaikäisiä useammin juovansa hauskanpidon ohella rentoutuakseen, surullisena, tylsistyneenä tai ahdistuneena.   

Kyselyn vastaajista 57 % kertoi tuntevansa olonsa yksinäiseksi vähintään joskus. Usein itsensä yksinäiseksi kertoi tuntevansa joka kymmenes kyselyyn vastanneista. Täysi-ikäiset kokivat tulosten perusteella yksinäisyyttä useammin kuin alaikäiset. Päihteidenkäyttö ei kuitenkaan korostunut yksinäisyyttä usein kokevien kohdalla.  

Mitä tästä pitäisi ajatella?

Nuoret ajattelevat päihdeasioista pääosin fiksusti ja tuntevat vastuuta itsestään ja läheisistään. On kuitenkin hyvä pyrkiä ymmärtämään nuorten päihdekulttuuria ja päihteidenkäytölle annettuja merkityksiä. Vain sitä kautta voidaan löytää uusia ja hyödyllisiä tapoja keskustella päihteistä nuorten kanssa. Nuori on myös paljon muutakin kuin päihteidenkäyttö. Perheellä ja sosiaalisilla suhteilla on nuoren elämässä iso painoarvo. Onkin ensiarvoisen tärkeää tarttua päihteidenkäytön taustalla vaikuttaviin syihin ja varmistaa, että kukaan nuori ei jää yksin. 

Nuori on lopulta myös osa yhteiskuntaa, jossa alkoholi on 18-vuotiaille laillinen päihde ja jonka käyttöä tuetaan ja jopa ihannoidaan. Tärkeä kysymys kuuluukin: Miten aikuiset osaisivat olla siirtämättä päihtymyshakuista alkoholikulttuuriaan nuorten harteille? 

Entä kenen tehtävä on asettaa rajat nuoren päihteidenkäytölle tai kyseenalaistaa niitä päätöksiä, joita jo täysi-ikäisyyden saavuttaneet nuoret päihteiden suhteen tekevät? Kyselyyn vastanneista täysi-ikäisistä 48 % oli sitä mieltä, että vanhemman tehtävänä on asettaa sääntöjä nuorten alkoholinkäytölle. Nuoret siis kaipaavat vanhempiensa tukea ja huomiota, myös täysi-ikäisenä.

 

***

Teksti perustuu Tiimi-lehdessä julkaistuun artikkeliin, jonka ovat kirjoittaneet Varjomaailman ja Nuortenlinkin työntekijät Tuuli Saarainen, Janne Takala ja Sara Mäkäräinen.

Kommentoi