Tietoisku 6: Perheväkivaltaa ei tarvitse sietää

valokuva: maisema, taustalla vuoret ja etualalla kaupunki, kaupungin keskellä savuaa
Kotona perheenjäsenten kesken tapahtuvaa väkivaltaa kutsutaan perhe- tai lähisuhdeväkivallaksi. Joskus ihmiset muuttuvat juotuaan alkoholia väkivaltaisiksi, jopa omia perheenjäseniään kohtaan. On totta, että väkivaltaa esiintyy myös ilman alkoholinkäyttöä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että alkoholi lisää väkivallan riskiä. Humalatila ja varsinkin pitkäaikainen alkoholinkäyttö heikentää kykyä havainnoida oikein toisten käyttäytymistä ja puheita, lisää alttiutta loukkaantua vähäpätöisistä asioista ja hämärtää suhteellisuudentajua. Vähäpätöiseltäkin tuntuva tilanne voi siis leimahtaa rajusti.
 
Jokaisella ihmisellä on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, niin kotonaan kuin kodin seinien ulkopuolellakin. Tällaisen selkeän, ruumiillisen väkivallan lisäksi on olemassa myös psyykkistä väkivaltaa. Se on joskus vähän vaikeammin määriteltävissä, mutta käytännössä on kyse siitä, että toinen ihminen ei välttämättä lyö tai potki tai tukista, vaan hyökkää sanallisesti. Psyykkistä väkivaltaa on esimerkiksi henkinen alistaminen, vähättely, nimittely, pelottelu, uhkailu ja liiallinen tekemisten ja menemisten rajoittaminen. 
 
Kaikki aikuisten harjoittama määrääminen tai vaatiminen tai rajoittaminen ei ole psyykkistä väkivaltaa. On aikuisten tehtävä opettaa lapsiaan esimerkiksi tekemään osansa kotitöistä tai määrittää, minkälainen viikkoraha on sopiva. Jos tilanteeseen liittyy pelottelemista tai uhkailua, joka ahdistaa lasta, tai fyysistä satuttamista, on kyse väkivaltaisesta käytöksestä. 
 
Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1984 lähtien, jolloin lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla. Lisäksi on olemassa myös YK:n tekemä lasten oikeuksien sopimus, jonka Suomi on allekirjoittanut jo vuonna 1991. Se on siis ollut voimassa aika monen Varjomaailman nuoren koko elämän ajan. Sekin on väkivaltaa ja vaarallista hyvinvoinnille, että joutuu sitä läheltä todistamaan, vaikkei itse joutuisi sen kohteeksi.
 
Yllättävän moni suomalainen lapsi on kokenut tai nähnyt näistä laeista ja sopimuksista huolimatta väkivaltaa omassa perheessään: luku on nimittäin 17 % eli lähes joka viides. Tilastot kertovat, että alle 14-vuotiaista lapsista 72 % on ollut omien vanhempien lievän väkivallan kohteena, ja 69 % lapsista on kokenut yllä kuvattua henkistä väkivaltaa.
 
Yksikin kerta riittää. Sinun ei tarvitse sietää väkivaltaa lainkaan, ei todistajana tai kohteena. Siitä voi puhua, aivan yhtä lailla kuin muista elämän huolista ja harmeista, vaikka vaikeaa se varmasti on. Apua on runsaasti tarjolla, niin netissä kuin kasvokkain. Voit miettiä esimerkiksi, olisiko elämässäsi jo nyt joku luotettava aikuinen, jonka kanssa voisit aiheesta jutella. Tai haluaisitko alustavasti neuvoja vaikka täältä netin kautta? Varjomaailman Mistä apua -osiossa on monenlaisia vinkkejä, ja etenkin Nettiturvakoti on tsekkaamisen arvoinen linkki. Jos tämä kirjoitus jäi mietityttämään ja haluaisit keskustella aikuisen kanssa Varjomaailman sisällä, rekisteröidy ja perusta ketju Varjofoorumille, tai rekisteröidy ja lähetä inboxin kautta yksityisviesti käyttäjälle ”Varjomaailman ohjaajat”. Vastaamme kahden päivän sisällä. Voit myös kommentoida tämän postauksen kommenttikenttään. 
 
Tsekkaa myös nämä:
Nettiturvakodin ohje turvasuunnitelman tekoon väkivaltatilanteen varalle.
Voit olla yhteydessä myös nuorten rikosuhripäivystykseen, esim. chatin kautta.
 

(Kuva: Aino Huotari)

 

Kommentoi