Tietoisku 3: periytyykö alkoholismi vanhemmalta lapselle?

takaapäin kuvattuna kaksi pitkähiuksista (toinen tumma, toinen vaalea) ihmistä köynnöskasvien seassa

Kun alkoholia käytetään pitkään ja runsaasti, kehittyy ihmiselle toleranssi, eli sietokyky, ja aika usein myös riippuvuus. Tämä tarkoittaa sitä, että elimistö tottuu siihen, että verenkierrossa on tasaisesti alkoholia, ja alkaa kaivata sitä pystyäkseen toimimaan normaalisti.

Alkoholismilla tarkoitetaan psyykkistä riippuvuutta alkoholista. Humala aiheuttaa mielihyvän tunteita, minkä takia jotkut ihmiset alkavat juoda toistuvasti. Tätä kutsutaan vahvistavaksi vaikutukseksi, ja pian juoman määrää täytyykin lisätä, jotta mielihyvää syntyisi ja jotta se pysyisi yllä. Näin kehittyy hiljalleen riippuvuus alkoholiin. Henkilölle tulee himo juoda, pakottava tarve saada alkoholia eikä hän enää pysty pidättäytymään esimerkiksi vain yhdessä lasillisessa viiniä. Alkoholistille tulee myös vieroitusoireita kun hän lopettaa juomisen, ja hän yrittää pitää ne loitolla juomalla.

On olemassa erilaisia tapoja mitata juomista ja diagnosoida alkoholismia. Lisäksi on olemassa suositukset siitä, kuinka paljon päivässä ja viikossa miehet ja naiset voivat juoda ilman, että se vaikuttaa terveyteen. Tätä kutsutaan Audit-testiksi. [www.paihdelinkki.fi] Nuoren keho ja aivot kehittyvät erittäin tärkeiltä osin murrosiän tietämillä, ja omaa juomistaan kannattaakin pohtia tarkkaan.

Jossain vaiheessa, kun juominen on jatkunut pitkään runsaana, mielihyvän tunnetta ei oikein enää tule, vaikka joisi kuinka paljon. Ennemminkin olo voi olla kurja ja mieli maassa, koska elimistö ja etenkin aivot ovat joutuneet juodessa koville. Alkoholisti yrittää monesti tällöin lopettaa juomisen, koska se ei enää tuo mielihyvää ja aiheuttaa paljon ongelmia esimerkiksi perheen kesken. Stressi ja muut häiriötekijät aiheuttavat monesti niin sanotun repsahtamisen, juomisen uudelleen aloittamisen. Juuri riippuvuus alkoholiin aiheuttaa sen, että alkoholistista tuntuu, ettei hän voi valita juoko vai onko juomatta.

Vielä ei tiedetä miten ja mikä alkoholismissa periytyy, mutta asiaa tutkitaan koko ajan lisää. Se tiedetään, että jotkut meistä ovat synnynnäisesti alttiimpia alkoholisoitumaan elinympäristöstä riippumatta kuin toiset.

Alkoholistien jälkeläisistä tulee alkoholisteja useammin kuin raittiiden lapsista. Tämä johtuu alkoholisoitumistaipumuksen periytymisestä eikä ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Tiede etsii keinoja siihen, että riskitekijöitä tunnistettaisiin jo pienillä lapsilla. Tämä antaisi mahdollisuuden alkoholismin ennaltaehkäisyyn ja ihmisten auttamiseen ennen kuin ongelmat muuttuvat liian vaikeiksi.

Toisaalta tiedetään, että alkoholistien lapset ovat myös muita useammin absolutisteja, eli eivät aikuisiällään käytä lainkaan päihteitä. Jokainen saa itse päättää kuinka paljon juo tai juoko ollenkaan riippumatta siitä, minkälaista alkoholinkäyttöä on nähnyt kotona.

On siis olemassa riskejä, mutta myös suojaavia tekijöitä, eli asioita joiden avulla hankalissakin kotioloissa elävä lapsi voi kasvaa täysin terveeksi ja hyvinvoivaksi aikuiseksi. Hyvät sosiaaliset suhteet, eli esimerkiksi luotettavat kaverit, sukulaiset tai opettajat sekä muut ei-juovat ihmiset ovat todella tärkeä suojaava tekijä. Myös omilla, yksilöllisillä piirteillä on merkitystä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, millainen kyky ihmisellä on suhtautua vaikkapa ongelmatilanteisiin tai stressiin.

Jos otetaan sisaruspari, jotka molemmat ovat eläneet samassa perheessä ja samoissa olosuhteissa, voi toinen kärsiä esimerkiksi mielenterveysongelmista, jotka johtuvat vanhempien juomisesta kun taas toisella ei ole mitään oireita. Tutkijat eivät ainakaan vielä tiedä mistä tämä johtuu, mutta asiaa tutkitaan paljon, koska juuri heikommassa asemassa olevia ja eniten oirehtivia lapsia halutaan auttaa entistä paremmin.

Ei siis kannata ahdistua tai ajatella, että on tuomittu tulemaan aikuisena alkoholistiksi. Kun tiedostaa, että omassa perhetilanteessa on omat riskinsä, on helpompi hakea itselle apua kuin silloin, jos ei tietäisi alkoholismista mitään.

Sitä paitsi, kaikissa perheissä on omat riskinsä ja ongelmansa. Jokaisella on silti oikeus hyvään ja tasapainoiseen elämään!

Mitä ajatuksia tämä blogipostaus sinussa herättää? Jätä kommenttisi tai kysymyksesi alle tai avaa aiheesta keskustelu Varjofoorumille. Vanhempien juomisesta saa puhua!
 
(Kuva: Aino Huotari)

Kommentit

Iloinen toipuva (ei rekisteröitynyt käyttäjä)
Riippuvudella ja toleranssilla ei ole mitään tekemistä keskenään, joten hölmöä sekoittaa niitä samaan juttuun. Riippuvuus voi syntyä ensi humalasta, ei siihen tarvita vuosia. Alkoholin vapauttava vaikutus on niin voimakas, että siitä tulee elämän keskeinen asia. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ihminen, nuori, pyrkisi elämässä eteenpäin - alkoholi kuitenkin sanoo aina sen viimeisen sanan. Pakolla eikä kikoilla kukaan ei raitistu. Se juo, ketä janottaa. Voi kuitenkin käydä, että lakkaa janottamasta. Siitä alkaa toipuminen, vaan ei yksin.

Kommentoi