Tietoisku 2: mitä ovat alkoholi, humala ja krapula?

takaapäin kuvattuna kaksi pitkähiuksista (toinen tumma, toinen vaalea) ihmistä kädet toistensa harteilla

Kaikki alkoholijuomat sisältävät etanoli-nimistä kemikaalia, joka on se ainesosa, joka aiheuttaa humalan. Humala syntyy siitä, että etanoli lamauttaa keskushermostoa, eli aivoja ja selkäydintä. Näin ollen alkoholi on huumaava aine. Alkoholin juominen on erittäin yleistä kautta maailman, ja se liittyy monissa kulttuureissa perinteisiin, juhliin ja tärkeisiin tapahtumiin. Perinteisimpiä alkoholijuomia ovat olut ja viini, mutta nykyisin ruokakaupan ja Alkon hyllyiltä löytyy vaikka kuinka paljon erilaisia alkoholijuomia.

Pieni määrä alkoholia ihmisen elimistössä vähentää jännittyneisyyttä ja estoja ja aiheuttaa rentoutuneen tunteen. Siksi se saattaakin helpottaa myös ihmisten välistä kanssakäymistä: pari lasia viiniä nauttineet ihmiset ovat usein puheliaita. Toisaalta estojen liiallinen löyhtyminen aiheuttaa sen, että alkoholin vaikutuksen alaisena tehdään tekoja, joihin ei selvänä syyllistyttäisi, kuten riitelyyn.

Humalan voimakkuuteen vaikuttaa synnynnäinen sietokyky ja alkoholiin tottuminen. Sietokyky kasvaa alkoholia käytettäessä. Humalan jälkeen, alkoholin palaessa pois elimistöstä, tulee krapula, jonka voimakkuus riippuu siitä kuinka paljon ihminen on juonut alkoholia edellisenä päivänä. Krapulan tunnetta korostavat edellisen illan valvominen ja tupakointi. Krapulassa verensokeri on yleensä matalalla, ja siksi silloin ei kannata urheilla kovin rankasti. Tehokasta parannuskeinoa krapulaan ei ole. Runsas veden juonti, pieni suolainen pala, sokeroidut mehut ja aspiriini saattavat lievittää oloa.

Krapulassa voidaan huonosti, ja monella onkin silloin mieli maassa ja lyhyt pinna. Tällöin vanhemmat saattavat esimerkiksi tiuskia lapsille tai riidellä keskenään.

Alkoholilla on siis monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Humala vaikuttaa esimerkiksi tasapainoon ja puheen selkeyteen. Monen ajatus kulkee humalassa sinne tänne, koska verenkierrossa on etanolia, ja iloinen mieli saattaa muuttua itkuksi hetkessä. Se voi olla hyvin ahdistavaa lapselle, jonka pitäisi pystyä luottamaan vanhempaansa kaikissa tilanteissa. Jos tällaista mielipahaa ilmenee, kannattaa se ottaa puheeksi esimerkiksi jonkun luotettavan aikuisen kanssa, jos juovalle aikuiselle suoraan puhuminen tuntuu liian vaikealta.

Mitä ajatuksia tämä blogipostaus sinussa herättää? Jätä kommenttisi tai kysymyksesi alle tai avaa aiheesta keskustelu Varjofoorumille. Vanhempien juomisesta saa puhua!

 

(Kuva: Aino Huotari)

Kommentoi