Tietoisku 1: Kun perheessä juodaan

hiekkarannalla aikuinen, jolla harteillaan lapsi

Usein ajatellaan, että liika alkoholin tai muiden päihteiden käyttö on ihmisen oma asia ja ongelma. Juominen kuitenkin tapahtuu yleensä muiden seurassa ja siksi se vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin. Esimerkiksi ystävät, puoliso ja lapset joutuvat yleensä seuraamaan läheltä, miten alkoholi vaikuttaa sen käyttäjään – ja kärsivät humalaisen arvaamattomasta käytöksestä.

Sellaisilla lapsilla ja nuorilla, joiden lähellä olevat aikuiset juovat liikaa, on kiistaton oikeus saada itselleen apua, tukea, luotettavia aikuisia ja terveitä ihmissuhteita.

Apua voi olla kuitenkin vaikea saada, koska hankalista asioista on todella vaikea puhua kellekään. Lisäksi meillä on tapana puhua vaikeista asioista aikuisten ehdoilla. Usein ajatellaan, että huonot vanhemmat juovat liikaa eivätkä rakasta lastaan koska eivät pysty lopettamaan alkoholinkäyttöä. Sellaista ei tietenkään kukaan halua myöntää, ja siksi ongelmaa ei haluta nostaa esiin.

Juominen ei yleensä tee aikuisesta huonoa vanhempaa, mutta joskus voi kuitenkin olla, että juominen vie aikuisen huomiota liian kauas lasten asioista ja lapset jäävät vaille riittävää vanhemmuutta.

On tärkeää ymmärtää, että ei ole kenenkään toive ja oma tahto tulla riippuvaiseksi päihteistä, eli alkoholistiksi tai narkomaaniksi. Jokaisella ihmisellä on oma elämäntarinansa, mikä vaikuttaa siihen, minkälaisia hyviä ja huonoja kokemuksia hänellä on ja miten hän niistä selviää.

Lasten on usein vaikea ottaa puheeksi kodin tilannetta siksi, että he ovat uskollisia vanhemmilleen. Lapset saattavat pelätä, että vanhemmat suuttuvat jos joku ulkopuolinen puuttuu perheen elämään, tai että lapsi ja vanhemmat erotetaan toisistaan jos joku saa tietää juomisesta.

Tarjolla on kuitenkin monenlaista apua, niin perheelle kuin lapselle tai nuorelle itselleen. Mukaan voivat tulla esimerkiksi koulun aikuiset, päihdekuntoutuksen työntekijät tai vaikkapa lastensuojelu. Huostaanotto ja lapsen ja vanhempien erottaminen toisistaan on aina viimeisin oljenkorsi, ja sitä ennen kokeillaan kaikki mahdolliset muut tukitoimet ja keskusteluapu.

Mikä sitten on liiallista juomista? Lapsi tai nuori voi kokea huolta ja haittoja sellaisestakin juomisesta, jota vanhemmat tai muut aikuiset pitävät ihan normaalina. Esimerkiksi tavallinen hiprakka, krapula tai vanhempien keskinäiset erimielisyydet alkoholinkäytöstä voivat ahdistaa lasta. Näistä tuntemuksista ja mahdollisista heräävistä kysymyksistä olisikin hyvin tärkeä keskustella yhdessä vanhempien tai vaikka opettajan, terveydenhoitajan ja koulukuraattorin kanssa. Myös kummit, tädit ja isovanhemmat voivat olla hyvä tuki.

Jos vanhemmalla kuitenkin on alkoholiongelma, on tärkeää, että lasta ei sotketa siihen mukaan niin, että hän joutuu kantamaan vastuuta esimerkiksi raha-asioista, kotitöistä, sisarusten asioiden huolehtimisesta tai muista vanhemmille ensisijaisesti kuuluvista asioista. Kaikilla lapsilla on oikeus kokea hyvä, tasapainoinen lapsuus ja voida hyvin ja olla eheä riippumatta siitä, hakeutuuko vanhempi itse avun piiriin tai tervehtyykö alkoholismistaan.

Mitä ajatuksia tämä blogipostaus sinussa herättää? Jätä kommenttisi tai kysymyksesi alle tai avaa aiheesta keskustelu Varjofoorumille. Vanhempien juomisesta saa puhua!

 

 

(Kuva: Aino Huotari)

Kommentoi