Onko nuorena pakko juoda alkoholia?

Kuvassa vesilasi pöydällä. Lasissa lukee drink water more.

Monia nuoria mietityttää oma tai muiden nuorten juominen. Yhä useampi nuori haluaa myös elää kokonaan ilman päihteitä. Aihe saattaa herättää ajatuksia etenkin, jos on joutunut todistamaan omien vanhempien liiallista juomista.

Nuorten päihteettömyys onkin tutkimusten mukaan kasvava trendi. Raittius on lisääntynyt 1990-luvulta alkaen tasaisesti ja sama kehitys vaikuttaa jatkuvan. Tutkimusten mukaan noin neljännes 15-16-vuotiaista suomalaisnuorista ei ole koskaan juonut alkoholia. Aikuisväestöstä raittiita on noin 10 prosenttia.

Syitä positiivisena jatkuneelle nuorten raitistumiskehitykselle ei tarkalleen tiedetä, mutta selitystä on haettu niin teknologian kehityksestä kuin sosiaalisen kanssakäymisen muutoksista. Enää ei tarvitse olla humalassa tutustuakseen uusiin ihmisiin. On myös arveltu, että nuoret ovat kyllästyneet omien vanhempiensa juomiseen ja haluavat itse elää toisella tavalla. Nuoret ovat myös entistä tietoisempia alkoholin terveysvaikutuksista, mikä saattaa olla yksi syy raittiin elämäntavan suosioon.

Mitä raittius on?

Mitä se raittius sitten oikeastaan tarkoittaa? Onko raittius sama asia kuin absolutismi?

Raittius ja absolutismi tarkoittavat molemmat päihteettömyyttä. Absolutismi on terminä ”ehdottomampi” ja kertoo sananmukaisesti absoluuttisesta päihteistä kieltäytymisestä. Raittius voidaan ymmärtää myös laajemmin elämäntapana ja se merkitsee monille muutakin, kuin pelkästään päihteistä kieltäytymistä. Jollekin niin sanottu syntymäraittius eli se, ettei ole eläissään koskenutkaan päihteisiin on tärkeä osa identiteettiä ja asia, josta kerrotaan ylpeydellä. Yhtä hyvin joku saattaa mieltää itsensä raittiiksi, vaikka juhlissa kohottaisikin maljan kuohuviinillä. Toisille raittius on johonkin elämänvaiheeseen liittyvä valinta.

Yhteistä monille päihteistä pidättäytyjille on ajatus päihteiden turhuudesta. ”En minä tarvitse niitä mihinkään” on usein kuultu kommentti. Ei yksinkertaisesti nähdä mitään tarvetta päihteiden avulla sekoittaa päätään tai kohottaa statustaan – päinvastoin. Päihtymistä saatetaan pitää enemmänkin statusta alentavana tekijänä eikä humalaista käytöstä katsota hyvällä.

Raittiuteen suhtautumisessa on kuitenkin paljon eroja eri porukoissa ja tilanteissa. Yleinen raittiita henkilöitä ihmetyttävä asia on, että omaa juomattomuuttaan joutuu sosiaalisissa tilanteissa usein perustelemaan. Miksi alkoholin juominen nähdään lähtökohtaisesti normaalina ja juomattomuus on poikkeavaa käytöstä, jota joutuu selittelemään?

Alkoholimyönteinen kulttuuri

Verrattain suuri osa suomalaisista on raittiita. Kuten todettu, suomalaisista täysikäisistä joka kymmenes ei käytä lainkaan päihteitä. Nuorten kohdalla luku on vielä paljon suurempi. Kulttuurimme voi kuitenkin katsoa olevan hyvin alkoholimyönteinen ja juomista myös korostetaan jatkuvasti niin televisiossa, mainoksissa, musiikissa kuin mediassakin. Suomi on varmasti ainoa maa, jossa ulkomaille lähtöä juhlistetaan juomalla oluttuoppi lentokentällä seitsemältä aamulla. Alkoholin aiheuttamat ongelmat taas lakaistaan helposti maton alle. Häpeä estää monia kertomasta toisenlaisia tarinoita.

Jokainen voi onneksi omilla valinnoillaan ja teoillaan vaikuttaa siihen, miten raittiuteen suhtaudutaan. Myös alkoholinkäytön taustalla vaikuttavia syitä olisi hyvä esimerkiksi julkisuudessa miettiä enemmän. Voisiko rohkaisua tai hauskuutta hakea jotain toista kautta? Entä onko alkoholi ratkaisu ahdistukseen ja pahaan oloon? Ehkä jonain päivänä raittius on se ”normaali” ja alkoholin nauttija joutuu selittelemään valintaansa.

 

***

Kirjoittanut Emilia Laine, joka työskentelee asiantuntijana Raittiuden Ystävät ry:ssä.

Kommentoi