Syömishäiriö

Minun tarinani: Uneton

tummaa maisemaa, synkkiä pilviä tai vettä
En osaa sanoa mistä pisteestä tarinan voisi aloittaa. Voin sanoa, että joka sana on totta, mutta tässä on vain joitain sanoja tarinastani. Mistä aloitan, en tiedä, Siitä kun äiti on työmatkalla ja isä juo kavereiden kanssa ja pelkään, vai siitä kun isä pyöräilee kännissä ja pikkuveli on kyydissä ja pelkään ihan hirveästi että sille sattuu jotain.
 

Minun tarinani: Ikävä, kaipuu...

Valokuva roskakorin reunasta/kaiteesta, jossa lukee "New York City". Tekstin viereen kiinnitetty tarra, jossa teksti: "It hurts now but it will get better. I promise" ja tikkuhahmo sydän kädessään.
Mä olen nuori, myönnän sen, mutta mä väitän, että nuorillakin voi olla ongelmia, isojakin.